Kate Winslet (kuva)
Kun Titanic tuli leffateattereihin, olin juuri siinä iässä, että romantiikka osui ja upposi (hehe). Tottakai samaistuin Roseen ja mielestäni näytin hyvin paljon Kate Winsletiltä. Samaa huomautti eräs perhetuttavakin, kun näki julisteen ovessani. Sama mies sanoi isääni Sibeliuksen näköiseksi, ja minä näytän huomattavan paljon isältäni. :D Nykyisin Kate Winslet on paljon hoikemman oloinen ja muutenkin aikuisempi (ulkonäöltään ainakin) kuin Titanicin aikoihin, mutta jotain samaa löytyy edelleen.
Tea Hiilloste (kuva)
Pikkuveljeni sanoo joka kerta katsoessaan lastenohjelmia, että näytän aivan samalta kuin energinen neiti Hiilloste. Tämä on minulle hieman kyseenalainen kunnia, sillä en voi sietää sitä mitälie lastenlistaohjelmaa, jota kyseinen Tea juontaa. Eikä taida hänen musiikkityylinsäkään kuulua suosikkeihini. Aivan liian tekopirteä tyyppi. No, onneksi kukaan muu ei ole huomannut yhdennäköisyyttä.
Prinsessa Madeleine (kuva)
Tämä on ihan täysin meidän äidin mielipide. Sen mielestä nyt olen joka tapauksessa kaunis kuin prinsessa ja maailman kaunein muutenkin. Äidit on äitejä. En myönnä enkä kiellä, Maddehan on yksi maailman kauneimmista naisista!
Anna Abreu (kuva)
”Oletko sä se Anna Abreu?” oli erään humalaisen keski-ikäisen miehen kommentti ja ilmeisesti iskuyritys, sillä hän käytti samaa lausetta myöhemmin myös ystävääni. No, en kyllä ole. Meikkaan joskus silmät saman tyylisesti, mutta mitään muuta samaa en kyllä keksi. Tai no poskissa voisi olla jotain samaa, mutta eikös kaikkien ihmisten posket ole melko samanlaiset?
Yritin miettiä vielä, kenen julkkiksen tyyliä omani muistuttaisi, mutta näin nopeasti kelattuna ei kyllä tule ketään mieleen... Toisaalta en tunne julkkisten henkilökohtaisia tyylejä kovin hyvin, enkä tällä hetkellä seuraa ketään aktiivisesti (eli stalkkaa, sanotaan nyt suoraan). Jenni Vartiaista ihailen kuitenkin, vaikka itse en tykkääkään pukeutua kukkaislapseksi tai vanhoihin verhoihin, vaan tyylini on paljon rokimpi.
Kaikista ihmisistä eniten näytän isältäni ja me kaikki sisarukset olemme kyllä samasta puusta veistettyjä. Sukulaiset ja perhetutut sekoittavat meitä siskoksia toisiimme jatkuvasti ja rasittavuuteen asti, mutta toistaiseksi veljen ovat kaikki muistaneet siksi pojaksi! Sukulaissedät ja – tädit, jopa ihan läheisimmät, sotkevat myös minut ja kahdeksan vuotta vanhemman serkkuni toisiimme koko ajan, vaikka emme olisi edes samassa paikassa yhtä aikaa. Ulkoisesti emme muistuta toisiamme muuten, kuin että olemme melkein saman pituisia ja molemmilla on melko pitkät, vaaleat hiukset. Mutta toisaalta, olemme aina olleet kuin paita ja peppu, mihin toinen päättyy sieltä toinen yleensä alkaa, joten eipä ole ihme että sekaisin mennään.
Ja sitten huonoina päivinä näytän (tunnen näyttäväni) tältä: (kuva)
Haasteen laitan eteenpäin, ja sen saavat Anttis, Cake ja mangolisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti