26.11.2009

Anteeksi radiohiljaisuuteni.

Täällä on tapahtunut viime aikoina kaikenlaista.

Päällimmäisenä, olen saanut opinnäytetyöni valmiiksi ja pystyn taas hengittämään. Pari kuukautta kestäneen vaiheen jälkeen minulla on taas aikaa ja elämä.

Toiseksi (vaikka oikeasti tämä on se ensimmäinen asia) viime maanantaina koiranpentuni tuli kotiin :) Olemme eläneet pääosin vauvan ehdoilla, mikä tarkoittaa, että minulla on aikaa kaikkeen muuhun silloin kun vauva nukkuu... Kirjoitan aiheesta myöhemmin lisää, nyt on liian paljon sekalaisia ajatuksia. Olen vasta tajuamassa, mitä elämässäni on meneillään tällä hetkellä. Kestää aikansa, että saan kokonaisuuden hallintaani jälleen.

Yksi syy miksi en ole kirjoitellut tänne on, että mielessäni pyörii ajatus uudesta blogista. Ideoita ja ajatuksia on, mutta kokonaisuus ei ole vielä kasassa. Suunniteltu toteutus joskus alkuvuodesta. Olen nyt aika kaikkeni antanut ja takki auki -fiiliksellä tuon opinnäytetyön takia ja pentu on aikamoinen elämänmuutos. Palaan asiaan jossakin vaiheessa...

Ja pian tulee joulu! En ole ehtinyt suoda vielä ajatustakaan!

Ensimmäistä kertaa esitän postauksessani kysymyksen tällä tavalla: Millainen on sinun joulusi? Miten sinä saat joulufiiliksen? Mikä tekee sinun joulustasi joulun?

3 kommenttia:

  1. Onnea urakan valmistumisesta ja pennun kotiutumisesta :)

    Kysymykseesi on hieman hankala vastata..olen viettänyt kaikki joulut vanhempieni mökillä metsän ja lumen keskellä -se tekee joulun. Mutta nyt edessä on kaupunkijoulu miehen kanssa..saa nähdä mistä joulufiiliksiä osaa nyt lähteä metsästelemään.

    VastaaPoista
  2. Oi onnea!! Ihanaa että sait sen tehytä loppuun! VArmaan on nyt ihana olo.

    Ja rapsutukset täältä sille karvakasalle. MÄ varmaan pillittäisin koko ajan jos saisin koiran pennun=)

    VastaaPoista
  3. Anttis, Kiitos :) Eiköhän se joulufiilis tule joka paikassa niistä samoista elementeistä, ainakin minulle, eli kuusesta, kinkusta, joulurauhan julistuksesta, yhdessäolosta, kynttilöistä ja ylipäätään tunnelmasta.

    Keke, kiitos :) nyt on todellakin helpottunut olo. Minäkin kuvittelin että itkuhan siinä pääsee kun lopulta saa oman koiran, mutta en oo vielä kertaakaan kyllä pillittänyt :D kerran oli lähellä kun ajettiin kotiin ekana iltana ja toinen nukkui mun sylissä <3

    VastaaPoista